Kuntotesti

Kävin keskiviikkona pajulahdessa suorittamassa kestävyystestin (kynnystesti pyöräergometrillä). Testi aloitetaan rasvaprosentin, painon, pituuden ja verenkuvan ottamisella. Varsinainen testi alkaa kun kuntopyörään laitetaan joku tietty aloitusvastus (mulla se oli 100 wattia) ja sitä aletaan nostamaan kahden minuutin välein 25 watilla kampien kierrosnopeuden pysyessä vakiona. Jokaisen vastuksenlisäyksen yhteydessä otetaan myös verikoe sormenpäästä, jonka avulla voidaan nähdä veren laktaatti (maitohappo) pitoisuus. Testiä jatketaan uupumukseen asti eli siihen pisteeseen kun kroppa antaa periksi. Testillä pystytään selvittämään mm. aerobinen ja anaerobinen sykeraja jotka ovat kumpikin tärkeitä kun halutaan päästä oikeasti hyvään kuntoon.


Sitten tuloksiin;

Rasvaprosentti oli laskenut muutaman pykälän vuoden takaisesta, ollen nyt 12.
Hemoglobiini oli 171 ja hematokriitti 50.8

Itse kuntotestissä uuvuin 350 watin ylityksen jälkeen, paransin uupumiskuormaakin siis kymmenisen wattia viimevuoteen verrattuna. syke oli testin päättyessä 208 lyöntiä minuutissa.
Tärkeämpää oli kuitenkin että aerobisen kynnyksen kuorma nousi viimevuodesta noin 39 wattia ja anaerobisen kynnyksen tehot 40 wattia. 

Aerobinen kynnys: syke 165, kuorma 175w, kuorma kiloa kohden 2,5 w/kg, laktaatti 2,3 mmol/l.

Anaerobinen kynnys: syke 188,  kuorma 250w, kuorma kiloa kohden 3,6 w/kg, laktaatti 4,4 mmol/l.

Maksimisuoritus: syke 208, kuorma 350w, kuorma kiloa kohden 5,2 w/kg, laktaatti 11,2 mmol/l.

Kuva pajulahden testilaboratoriosta, kuvan henkilö suorittaa suoraa max. hapenkulutuksen testiä juoksumatolla.